Lullaby

Meidän neiti tarvitsi jo uutta pipoa, kun ihan vauvakoko alkoi jäädä lyhyeksi.
Ohje on Dropsin Lullaby ja lankana suosikkini Dropsin Baby Merino. Kokona 1/3kk ja hyvin istui valmistuessaan meidän himpun vajaa kaksikuukautiselle. Ja nyt reilu himpun yli kolmekuukautiselle istuu hyvin edelleen.

Tuo nirkkoreuna on kyllä ihana! Tekee heti paljon tyttömäisemmän kuin se perusmalli.


Oon heränny tähän tupsuvillitykseen vähän myöhässä, mutta niinhän teen yleensä kaiken muunkin kohdalla! Mutta halusin siis ihan vartavasten tähän nyt tupsuntekolaitteen, jota oon pitäny aiemmin turhakkeena. Joutui tekemään hieman töitä, kun eihän niitä enää mistään saa. Mutta lopulta onnisti ja löysin sen Adlibrikseltä. Ja onhan se näppärä!

Podcast

Hui! Ylitin itseni ja tein ensimmäisen neulepodcast-jaksoni :)

Liity tilaajaksi, jos haluat nähdä jaksoja useammin :)

Ruffleromper

Ihanaa! Tästä tuli ihan superihana tyttöprinsessahörselö-juttu!


Malli on siis Knitting for Oliven malli Ruffle Romper. Käytin lankana Adlibriksen Merinoa, joka oli ihan puhtaasti hullutteluostos. Lanka on vähän pörröisempi kuin esim Dropsin merinot ja alkoikin kainaloista/kyljistä melko nopeesti nypätä. Mutta en tiiä kerääkö nyt vaan enimmät irtokarvat nyppyyn ja ei sitten enää sen jälkeen pahemmin nyppää...


Neuloin tämän koossa 3kk. Meidän 2,5kk neidille just sopiva. Käyttää kokoa 62cm muutoin. Hihat ois saanu olla himpun pidemmät, mutta kaupan vaatteissaki näyttää aina hihat lyhenevän nopeiten.


Tää on vaan tosi ihana ja meidän suosikki vaate! 😍

Neulottu makuupussi

Ihastuin esikoisen odotusaikana tähän makuupussiin kun näin sen Neuleaddiktio II -blogissa. Siitä asti haaveilin tästä, juuri samaisesta väristäkin. En ikinä olisi lähtenyt neulomaan tuon alkuperäisen kuvan perusteella. Nyt tuli hyvä syy lopulta neuloa se. Lankana käytin tätä ihanaa sinapinkeltaista Dropsin Merino ExtraFine- lankaa. Aloitin jo syksyllä neulomaan, mutta lopulta lanka loppui yhden kerän liian aikaisin ja sen jälkeen meni nappien miettimiseksi. Ainoa minkä mielin sopivaksi oli nahkanapit, joita en oo ikinä aikaisemmin edes käyttänyt tai edes nähnyt. Lopulta googlettelulla löysin mieleiset napit ja sain homman viimeisteltyä. Juuri sopivasti suunnitellulle ajalle. 


Kuvissa makuupussi näyttää ihan suhteettoman pitkälle, mutta se on kuitenkin todellisuudessa ihan sopiva. Ostin langat alunperin kokoon 1-3kk, kunnes tajusin, että tuo koko vastaa 50/56cm! Meidän lapset on syntyessään jo tuota, eli ei puhettakaan että voisi haveilla sen mahtuvan siinä 3-5kk iässä keväällä. Joten vaihdoin seuraavaan kokoon eli 6-9kk, joka oli laitettu vastaamaan 62/68cm. Meidän juuri kaksi kuukautta täyttänyt neiti siirtyi 62senttisiin nyt, eli onneksi tajusin vaihtaa isompaan.

Hihat tässä mallissa on jotenkin lyhyet. Tai sitten katoin väärin. Tarkoitus olisi ollut vielä kääntää hihan suut, mutta sillon ei olisi pituutta jääny ollenkaan.

Neuloin Neuleaddiktion tapaan pyörönä kainaloihin saakka. Ja todellakin meinasi olla välillä aivot solmussa, mutta eipähän tarvinnut turhia saumoja.


Lopputulos on ihana, muttei kovin tyttömäinen :D Nyt vielä pitäis keksiä tähän sopivat asusteet, kun ei tämän kanssa voi mitään pinkkiä myssyä laittaa. Vai voiko?

Makuupussin päällystys

Olen ihaillut kovasti aina toisten päällystämiä vauvamakuupusseja. Halusin esikoisen aikaan jo tehdä ite jonkun kivan, mutta äitiyspakkauksesta 2015 tullut makuupussi oli valmiiksi omaan mieleen.
Nyt metsästin kirppareilta pitkin kesää ja syksyä halpaa vanhaa äitiyspakkauksen makuupussia. Vanhoja löytyi, kaikilla oli mielestäni aika kova hinta käyttötarkoitustani varten tai sitten ne oli jo sen kuntoisia etten niitä kotiini halunnut. Lopulta löysin parilla eurolla sen samaisen vuoden 2015 makuupussin, jonka sitten uskalsin kotiuttaa. Samalla kaupunkireissulla sattui Marimekon myymälässä olemaan kankaiden alennusmyynti, joten päädyin nappaamaan kankaan heti matkaan. Vähän harmitti, kun myöhemmin tajusin, että Eurokankaaseen oli tullut Finlaysonin kankaat myyntiin. Noh, eipä mennyt liian vaikeaksi.


Mietin ja googlettelin pitkään ompeluvaihtoehtoja päällystämiselle. Päätin, että haluan purkaa vanhan pois alta, kun kuultaisi kuitenkin paikotellen läpi. Niinpä pistin makuupussin täysin osiin ja hyödynsin vain sisävanun ja vetoketjut. Koska työn piti olla mielestäni helppo ja nopea, tein reunat alkuperäiseen tyyliin kanttinauhalla hurautellen. Lopussa se kuitenkin kostautui, kun eihän se tikki ollut tietenkään sitten ottanut aina joka kohdasta alapuolelta kanttanauhaa matkaan tai sitten kankaat oli karannu huristellessa. Paikotellen purin ja ompelin uusiksi, mutta aika paljon jäi vielä käsin ommeltavaa siistimistyötä. 


Lopputuloksessa kanttinauha asettuu riittävän siististi, mutta silmiin sattuu nuo vinoon ja mutkitellen menevät tikkaukset. Äh. Mutta todellisuudessa eihän ne käytössä tuolta vaunun sisältä mihinkään näy. Ja makuupussista tuli kuitenkin mieleinen, vaikkei ihan kovin tarkkaa tarkastelua siedäkkään.
Ja tämä yli pari vuotta sitten valmistunut afrikankukkapeitto on kyllä edelleen aika ihana ja kovassa käytössä.

Tervetuloa kotiin

 

Esikoista odottaessa aikaan haaveilin ompelevani ihanat kotiintulovaatteet vauvalle, kun toisetkin niin tekivät. Jäi silloin ompelematta. Nyt toisen kohdalla oli ns pakko, koska pieniä vaatteita oli todella vähän, eikä juurikaan mitään edes peruskivaa. Nämä valmistuivat siis jo loka-marraskuussa.
Kaivelin laatikostani marinoituneen joustocollegen, jonka olen tilannu Koot.fi:stä alkuvuodesta 2016. Niin. Hyvin marinoituneen. Kankaasta piti tulla itselle Ehta-mekko. Nyt vähän arvelutti leikata, että jos ei siihen mekkoon riitäkkään enää kangasta... Hah! Parempi ehkä käyttää edes vähän ihanasta kankaasta, kuin olla kokonaan käyttämättä.


Kaavana on Jujunan Hiiop!-jumpsuit koossa 50cm. Tämä oli hieman reilun kokoinen meidän 52senttisenä syntyneelle neidille minun saumavaroilla, muttei liian iso kuitenkaan. Ja ihanaa! Ollaan saatu nauttia vaatteesta nyt se kaksi kuukautta jo, kun on ollut kasvun varaa.
Klompelompe (sekä ensimmäinen että toinen) on innostanut minua todella paljon neulomaan! Yksi kirjan neulomuksista on ollut neidille Lellikki-pipo, jossa käytin Katian Merino baby -lankaa. Lanka on ohjeessa käytettyä ohuempaa, joten tein koon 1-3kk mukaan, ja sain haluamani pienen koon. Pipolle neuloin kaveriksi samaan tyyliin sopivat tumput mukaillen tätä Taigaduu-blogin ohjetta ja villasukat vähän junasukkien tyyliin. Lopputuloksena on ollut kiva ja hyvin toimiva kokonaisuus.

Mitä kuuluu?

Kiitos hyvää!
Me päätettiin mieheni kanssa puolitoista vuotta sitten aloittaa sometauko. Poistimme profiilit facebookista, viikkoa myöhemmin myös intagramista. Ilman erillistä päätöstä myös bloggaaminen jäi, vaikkei se nyt niin säännöllistä ikinä ollutkaan.
Uuden vuoden kynnyksellä aina pysähtyy miettimään mitä elämältään haluaa. Ja havahduin siihen, että tänä vuonna haluan yrittää panostaa bloggaamiseen enemmän. Sen teen! Ainakin enemmän kuin puoleentoista vuoteen.


Mitä puoleentoista vuoteen mahtui, eli mitä minulle ja meidän perheelle kuuluu. Esikoisemme täytti vuoden. Sain haluamani vakituisen työpaikan, jonka kautta pääsin kehittämään osaamistani, haastamaan itseäni ja harjoitella taas olemaan muutakin kuin kotiäiti. Löydettiin vihdoinkin kauan etsitty vuokrarivitaloasunto, johon päästiin muuttamaan ja josta päästiin kahden kuukauden jälkeen muuttamaan takaisin kerrostaloon sisäilmaongelmien vuoksi. Ompelukone muutti kaapista työpöydälle ja lapsi sai äidin ompelemia vaatteita päällensä. 1,5v poika aloitti päivähoidon ja äiti vuodatti sydämensä kyllyydestä kyyneleitä. Retkeiltiin paljon. Tehtiin ensimmäinen oikea kesälomareissu eläintarhoineen ja kylpylöineen. Uhma muutti kotiimme. Neulekärpänen puraisi uuden Klompelompen myötä pahemmin kuin vuosiin. Lapsi jäi kotiin sydämellisestä hoitopaikastaan ja äiti itki taas sydämensä kyllyydestä. Esikoinen täytti 2 vuotta ja siitä kuukautta myöhemmin perheemme kasvoi yhden pienen tyttövauvan verran.
Nyt eletään ihania tammikuun pakkaspäiviä ja lisääntynyt päivänvalo tuo merkittävästi lisää energiaa. Elämä tuntuu aika hyvälle juuri nyt!

Mitä sinulle kuuluu?