Vauvapipoja

Ompelin Ottobre 4/2014 lehden Little Pixie -kaavalla lakin (kokoa 40) tulevalle syysvauvalle.

Kangas on Noshin Drops-trikoota, mikä on kuosinsa puolesta jotenkin kesäinen minun silmiin. Samoin vähän tyttömäinen, vaikka sukupuolineutraalia yritin. Onneksi kaksi mielipidettä tuli, että lakki on heidän mielestään enemmän poikamainen :)

Sovituskuvia ei vielä pääse ottamaan, joten kukkapurkki sai helpottaa kuvaamista :) 

Pipon etureunaan tuli framillonia pätkä. Ohjeen mukaan tein, mutta vähän ois ehkä saanu jäähä löysemmälle... En tiiä... Mut supersöpö tää kyllä on! :) 

Ennen ompelukoneen esilleottoa tikuttelin perinteisen kypärämyssyn Novitan ohjeella. Lankana käytin Teeteen Helmi-lankaa, kun sitä näyttää olevan vieläkin joka kätkössä. 

Tein pienimmän koon, eli 60cm. Mielestäni tuli kuitenkin tosi pieni, menee varmaan just heti syntymän jälkeen, jos sillonkaa :) 

Varmaan pitää vielä muutama pipo/lakki tehä... Eipähän pääse pää paleltumaan :)

Jean Cousteau -pipo

Toiveena oli metsästäjän pipo, mikä avautui googlettamalla tutummin Jean Cousteau -pipoksi. Langaksi nappasin vuosia lojuneen Novitan Pirta -kerän. Lanka on akryylia, ja vähän jännäsin millainen lopputuloksesta tulee, kun en oo koskaan aiemmin neulonu akryylilangasta. Muoviseen lankaan kun lisäsi Novitan uudet muoviset pyöröpuikot, niin nitinä ja natina oli kyllä taattu. Tuskaista oli neuloo 4mm:n puikoilla, mutta lopputuloksesta tuli halutunlainen. Ja lanka on hyvä kun ei kutia. Nyt pari viikkoo ollut pipo melkein yötä-päivää päässä, kun on niin mieluinen, mutta neulepinta näyttää alkavan nyppyyntyä. Katotaan miten kestää...

Mallia katoin useammastakin ohjeesta, mutta silmukkamäärät sai keksiä ite. Kavennuksissa joutu hieman soveltamaan, mutta tykkään tuosta "pyörremäisestä" kavennuksesta kyllä.

Niin ja Novitan pyöröpuikot katkesi tätä neuloessa. Siis katkesi. 

Ei tuule läpi -pipo

Tilauksessa oli pipo, josta ei tuule läpi. No, en tienny miten sen toteuttaisin ilman erillistä ommeltua vuorta. Mutta ihastuin Novitan lehdessä (oisko se ollu se Talvi 2013) olleeseen pipoon. 

Eli siis virkattiin yksivärisellä aina silmukoiden takareunoista koko pipon ajalta, jonka jälkeen tehtiin päällikierros erivärillä virkkaamalla etusilmukoihin.

Käytin ohjeesta poiketen jo jemmassa ollutta Tempoa, mistä ei oikeen oo meinannut keksiä mitään... Ja kokoa jouduin aika paljon isontamaan, että mahtuu miehen päähän

Ja koristeeksi tietenkin nappi :)

Piposta tuli sekä minulle että kantajalleen mieleinen. Eikä muuten oo tuullu läpi :)

Virkkasin tämän varmaan jo kuukausi sitten...
Ja kuten näkyy, on hieman vanuttunut jo käytössä...















Huoh... Enää 5 päivää Movemberiä jälellä ;)

Pipopäivät

Vaihteeksi kaivoin ompelukoneen esiin enkä vaan puikkoja heilutellut. Kummityttönen tuli kylään ja hänen haaveena olisi isona tulla muotisuunnittelijaksi ja ompelijaksi, joten päätin opettaa tämän 8-vuotiaan neidin ompelemaan. Kangas käytiin ostamassa ja kaavoja piirrettiin. Ja lopputulos oli todella hieno. Ihan ite hän ompeli pipon alusta toiseksi viimeiseen saumaan asti, vaikkei aikasemmin ollut koskaan ommellut :)

 

Itselleni ostin IHANAA kangasta, josta tulikin todella lämmin pipo kun kangas on kaksinkerroin. Väri on oikeasti paljon pinkimpi kuin kuvassa. Toisen hurautin samalla vauhilla ylijääneestä kankaasta, jos se lämmittäsi siskon päätä sitten :)

 

Ohjeena on käytetty Suuren Käsityölehden 2/2013 mallia.

Vanha pipo

Neuloin kyseisen pipon syksyllä 2011, kun silloin oli se perus-pitkän-pipon-neulomis-buumi. Lankana on Viking Baby Ull (100% merinovillaa) ja mallina semmonen oma. Koristeeksi laitoin vielä tuollaisen ison pinkin (kuvassa ei niin pinkki) napin.

Itse tykkään piposta tosi paljon ja sitä tuleekin käytettyä päivittäin. Tuolloin syksyllä/jouluna kun tuon tein, niin jo ensimmäisellä käyttökerralla kummityttöni vei pipon minulta, kun halusi noin nätin pipon itselleen. Hän kuitenkin reilusti palautti sen tänä syksynä minulle takaisin, koska ei halunnut sitä enää, koska kutittaa. No, minua ei onneksi kutita, niin saan itse nauttia tästä.

Pipon esittelyn tarve tuli siksi, koska tällä hetkellä puikoillani on juuri samaisesta langasta tulossa toinen pipo. Ja jonka lankakerästä oon lainannu tähän yllä olevaan pipoon luultavastikkin juuri sen parisen metriä, mitä nyt tekeillä olevasta jää puuttumaan. Onni on niin häilyväistä....

Anna-pipo

Sain joulupukilta ihanan Pipo on pääasia -kirjan (Hakkarainen - Heikkilä - Hämäläinen - Nyberg 2012). Kirjassa ei kovin montaa pipoa ollut mitä en olisi halunnut lähteä tekemään heti. 

Ensimmäiseksi pipoksi valitsin sieltä Anna-pipon. Pipo neulottiin onteloneuletekniikalla, jolloin siitä tuli kaksinkertainen ja käännettävä. Pipo oli todella hidas tehä, mut sittenhän tuli kuitenkin suhteellisen nopeesti valmiiksi, kun tekniikkaan pääsi kiinni. Neulominen oli aluksi todella haastavaa kun en ihan ymmärtäny miten se menikään ja kun kaikki pipossa käytetyt tekniikat oli minulle ihan uusia.

Muutama "selkeä" virhe pipossa on, mutta tykkään silti ihan hirveesti. Todella lämpimän ja miellyttävän tuntuinen... ja minun päähän istuu ainakin hyvin, vaikka kuvassa näyttää reunasta "lörpölle". Pääpotrettikuvaa ei tähän hätään saanu onnistumaan, mutta ehkä nämäkin kelpaa :) Toivon, että saajalla on käyttöä tälle. 

Lankana DROPS Alpaca ja tikuteltu 2,0mm puikoilla.