Viherkasville amppeli

Ostin kevätauringon huumassa itselleni uuden viherkasvin. Noiden nykyisten kaveriksi halusin vaihteeksi jotain roikkuvaa. En edes enää varmaksi muista mikä tuo on, mutta veikkaisin kultaköynnökseksi. Saa korjata, jos tietää paremmin :D

Roikkuvalle kasville tarvittiin amppeli, joten Puistolassa-blogin ohjeesta vinkkejä ottaen tein oman. Kalalankaa ja mustia helmiä. Yhden illan ajan solmin lankoja olohuoneen lattialle levittäytyneenä pienokaisen mentyä nukkumaan. Ei mikään kovin isotöinen urakka, mutta isompi miltä näyttää (ainakin itse odotin jotenkin nopeampaa juttua). Ja helposti näin kokematonkin oppi solmujen teon, kun ohjeista katsoi.

En halunnut tehdä tuota suoraan mihinkään roikkumaan vaan, että sitä voisi helposti siirrellä tarpeen vaatiessa. Suunnittelin laittavani koukulla kiinni verhokiskoon, mutta eihän se niin onnistunutkaan. Laitettiin lisäksi tuollainen pieni pala ketjua, josta saatiin sitten koukku roikkumaan.

Tykkään itse kovasti lopputuloksesta. Jotenkin kevyt ja raikas ilmeeltään. En tiiä kyllä voiko noin sanoa amppelista :D

Hoitoalustan päällys

Pitkitin lähes viimeiseen asti hoitoalustan ostamista. Jostain sain jo keväällä mieleeni, että miten kiva ois ostaa kirpparilta vain sellainen vanha käytetty ja päällystää se itse mieleiseksi. Uudet ei maksa myöskään paljoa, mutta niissä kuosivaihtoehdot on rajalliset. Paitsi niissä, joiden hintaa ei uskalla edes ääneen sanoa.

Nyt löysin kirpparilta tuollaisen "kovareunaisen" kahdella eurolla. Meillä hoitoalusta tulee kylpyhuoneeseen/vessaan pyykinpesukoneen päälle. Jotenkin itsestä tuntuu kivemmalle tuo malli, missä vähän enemmän reunaa, kuin sellainen pelkkä pehmeä alusta.
Ostamassani alustassa oli meikkivoidetahroja ja muutoinkin päällys oli nuhjuinen.

Tässä siis kuva 2euron kirpparilöydöstä.

Ostin kernikangasta Eurokankaasta. Mittailin alustasta mitat ja piirtelin sen perusteella kaavat. Tai ainoa mistä mitään kaavaa tarvihti, oli tuo reunapalanen. Muutoin tuo päällinen ja alaosa vain suorakulmion mallisia.

Ja ei kun ommellen kiinni. Muutaman sauman sai purkaa, mutta yllättävän kivuttomasti tämä onnistui. Ompelin vielä alapuolelle reunaan tarranauhan. Päällisen voi näin ollen irroittaa ja pestä myös koneessa tarvittaessa.

Babynest ja pinnasängyn reunasuoja

Vuoden alusta asti oon selaillut netistä mitä kivempia käsitöitä tulevalle vauvalle. Joskus keväällä bongasin Pinterestistä babynestin, eli vauvan pesän, joka olisi pakko toteuttaa. Kesä tuli ja meni ja jossain vaiheessa näistä tulikin sellainen käsityöläisten hittituote ja joka blogissa vilissyt kuvia pesistä. Niinpä into omaan babynestiin laantui, kun siitä olikin tullut melkein jo massatuote.

Ajatuksena se kuitenkin tuntui edelleen todella kätevältä ja toimivalta ratkaisulta vauvan alkutaipaleelle. Itse en niin lämmennyt ajatukselle äitiyspakkauslaatikosta, koska a) tarviin laatikon tavaroiden säilyttämiseen ja b) ei kiinnostanut ommella siihen mitään kivaa suojusta. Muutoinhan se olisi hyvä ensisänky.

Ompelin nyt vihdoin ja viimein tässä loppumetreillä babynestin näillä ohjeilla. Tiedän, että nyt on tehty suomalaisiakin ohjeita ompeluun, mutta halusin mennä tällä, mistä alkuperäinen ideani lähti. Kankaana käytin puhkikulutettuja Luhta- pussilakanoita, jotka olivat jo (erityisesti tyynyliinojen osalta) tulleet tiensä päähän. Kiva, kun kangas on jo valmiiksi pehmeäksi käytettyä.

Ohjeesta poiketen laitoin pohjaan pari kerrosta vanulevyä. Reunoihin sitten täytevanua.

Lopputuloksesta tuli kyllä kiva ja toivottavasti pienokainenkin viihtyy tässä. Ajattelin, että tämä on kiva perhepedissäkin ja siirtyy näppärästi olohuoneen puolellekkin unien ajaksi. Ja samalla sainkin nyt Pinterest-haasteen suoritettua, jossa aiheena oli "jotain, mitä olet vältellyt":D

Ompelin aikaisemmin myös pinnasänkyyn reunapehmusteen. Tässäkin samaista pussilakanaa ja sisällä vanulevyä. Suojan pituus ja korkeus määräytyi pitkälti vanulevystä saatujen palasten mukaan. onneksi molempia mittoja tuli riittävästi. En jaksanut isommin tikkailla vanua kiinni, vaan ompelin vain suorat saumat kiinnitysnauhoja laittaessani.

Pinnasänky me saatiin paikallisesta facebook-kirppisryhmästä ilmaiseksi. Hieman maalipinta oli kulunut ja osa ruuveista oli jouduttu vaihtamaan ajan kuluessa. Hiottiin sänky ja tarkoituksena oli kuultomaalilla maalata. No eipä me sitten jaksettu lähteä maalia missään sävyttämään, joten lyötiin vain lakka päälle. Tai oikeastaan minä itse tykästyin tuohon sänkyyn noin, joten pelkkä lakkaus sai riittää.

Puulaatikot

Uskaltauduin loppukesästä kysäisemään torimyyjältä näitä puisia laatikoita, jotka menee torilta yleensä suoraan roskiin. Ilmaiseksi sain ja myyjä olikin ilahtunut, että jollekkin kelpaa laatikot. Otin laatikkoja neljä, vaikka olisin halunnu roudata niitä kotiin ainakin kymmenen. Toisaalta hyvä, etten ottanu enempää ja kerrankin olin järkevä :)

Monta ajatusta oli miten näitä lähden tuunailemaan. Mutta päädyin lopulta "vanhentamaan" puuta Pinterestistä löytämälläni ohjeella. 

Ensin liottelin noin pari vuorokautta lasipurkissa teräsvillaa (tässä tapauksessa 1,5 Patapataa, joista pesin pesuaineen pois) etikassa. Maalasin laatikon ensin teellä, johon valitsin ensimmäisen kaapista käteen osuneen. Tässä vaiheessa ei vielä juurikaan mitään muutosta laatikon pinnassa. Teen kuivuttua vedin päälle teräsvilla-etikkaa, eikä ainakaan illan pimeässä eroa taaskaan huomannut. Jätin laatikot yöksi ulos kuivumaan ja olin jo valmistautunut aamulla käsittelemään nämä uudestaan, mutta aamulla laatikot näyttivätkin jo tältä:

Jouduin paikkailemaan etikka-seoksella muutamia kohtia, joihin en vissiin pimeässä ollut huomannut pensselillä sutaista. Hieman haasteellista kyllä saada joka kohtaan väriä, koska "maalatessa" ei selkeää väriäeroa jää.

Mutta puulaatikoista tuli vanhan näköisiä ja pääsevät nyt käyttöön... En vaan tarkalleen tiedä vielä mihin. Ja tekisinkö kuitenkin jotain lisää näihin. Toistaiseksi jääköön nyt ainakin tällaisiksi.

Puuhailu oli myös osa Pinterest-haastetta, jossa nyt aiheena oli "Uusi tekniikka" :)

Tuttinauhoja

Minulla olis hirveän pitkä lista ommeltavia asioita ennen lokakuun H-hetkeä. Jostain syystä nyt syksyllä taas langat ja puikot houkuttelee enemmän.

Jouduin kuitekin yksi päivä kaivelemaan ompelukoneen esille, kun jostain kumman syystä Metsämiehen kaikki housut oli taas haaroista rikki.

Samalla "vaivalla" hurautin nopeasri pari tuttinauhaa meille. Vuoden alussa tekemistäni pöllö-tuttinauhoista yksi on jäänyt meille talteen.

Puisen tein jo kesällä. Puuhelmien sisällä kulkee vahva siima, joka ei kuulema mene poikki. Saa nähdä :) Mut siitä tuli kuitenkin ihana ja ihan minun suosikki.

Tuttinauhojen nauhat ja muut osat on tilattu Nappikauppa Punahilkasta.

Kalenteri

Oli tarvetta seinäkalenterille, kun nyt kotona ollessa ei juuri tule katsottua normi taskukalenteria. Katselin kaupoista jotain kivaa kalenteria mikä sopisi meille. En kuitenkaan löytänyt mieleistä.

Wordilla tein oman kalenteripohjan ja kaapista kaivoin valokuvakehykset. Tein tämän jo elokuussa, mutta ennenkuin hoksasin ottaa kuvia, olin jo täyttänyt kalenteriin kaikki menomme. Niinpä nyt syyskuun puhtaasta kalenterista kuva.

Kalenteri on menossa siis seinälle, muttei ole vielä ihan sinne asti päässyt. Tällä hetkellä on keittiön aputasolla, jossa toimii myös hyvin. Haluaisin ehkä tästä himpun isomman, joten pitäisi varmaan ostaa uudet kehykset. No, sitten kun muistaa :) 

Joulukellot linnuille

Ensimmäiset joululahjat vihdoin valmiit. Vaikka niin vannoin, että oon tänä vuonna aikasessa. Nämäkin itseasiassa aloitin jo hyvissä ajoin, mutta projekti vaati suunnitteluaikaa ;) 

Savisista kukkaruukuista väkersin joulukellot, jotka toimii ulkona "lintulautana"/mikä-se-semmonen-ruokinta-juttu-ilman-lautaa-on. Sisällä siis roikkuu talipallo.

Ollaan tehty näitä joskus kultaisella 90-luvulla jo, mutta kelpo lahja edelleen :) 

Ensin maalasin kukkaruukut valkoisella ja serveteistä otin lintujen kuvat.

Ruskealla maalilla oksat ja punaisen maalin painoin pumpulipuikolla.

Ja eikun virittelemään talipallot sisälle roikkumaan :) 

Nuhanenän potkuhousut

Kun inspiraatio iskee, niin sillon pitää tehä.

Mulla se iski toissa viikolla yksi ilta, kun olin menossa nukkumaan. Oli PAKKO alkaa ommella potkuhaalareita. Kaavan nappasin SK 8/2014 lehdestä, Eurokankaasta ostettua trikoota löytyi kaapista just riittävästi kokoon 74cm.

Niinpä illan hämyssä saksin ja ompelin potkuhousut kokoon. Leveää kuminauhaa ei löytyny, joten siihen menikin sitten se pari viikkoa, että sai viimeisteltyä pöksyt. 

Eihän näille käyttäjää ole, mutta eihän se pääajatus olekkaan. Ensimmäinen ompelemani vauvanvaate.

Ja kuten kuvasta voi nähdä, niin ikkunanpokakin oottaa enää maalia :) 

Tämä viikko on alkanut näissä tunnelmissa:

Syksy saa tulla :)

Sisäinen Marttani herää eloon näin syksyisin.

Nyt on aika kulunut marjojen säilömisessä.

Ja elämäni ensimmäiset mehutkin keitin :) 

Kellari näyttää veilä kovin tyhjältä. Mut eipä meidän pieni perhe paljoa tarviikkaan :) 

Joutilaan ajan oon sitten yrittänyt virkata afrikankukkia uudessa iki-ihanassa kiikkutuolissani. Mutta meinaa jämälangat ja inspiraatio loppua. 

Pakko vielä hehkuttaa kirpparilöytöjäni ❤ 

Ja oon minä vähän saanu näitä minun entisöitäviäkin eteenpäin. Mutta niistä ehkä sitten tuonnempana :) 

Avaintaulu ja kirpparilöytöjä

Meillä ei uudessa kodissa ole eteisessä mitään laskutilaa ja mm. avaimet lojui aina millon missäkin. Askartelin vanhasta valokuvakehyksestä avaintaulun. Vain liimaa, kangasta ja koukkuja, sekä joku ripustusratkaisu. Kankaan voi toki halutessaan liimata ihan suoraankin ;) 

Lopputulos miellyttää ainakin itseäni. 

Meidän uusi koti on vuonna 2008 rakennetussa kerrostalossa oleva kaksio. Asunto on ihana, uusi ja siisti. Alkuun mietin miten saankaan yhdistetty tänne uuteen sen sen kaiken ihanan vanhan ja rustiikkisen, mistä tykkään. Mutta eihän siinä ku laittaa vaan.

Niinpä olen huoletta voinut sitten koluta kirppareita taas.

Helmitaulu lähti pitkän haaveilun jälkeen kirpparilta matkaan,

Torilla olleesta kirppiksestä puolestaan nappasin matkaani nämä, koska halvalla sai :) Hyllykkö tulee saamaan ainakin valkoisen värin pintaansa. Tuolista ei osaa vielä sanoa, toimittaa jatkossa yöpöydän virkaa.

Tämä vanha aarre puolestaan löytyi autioituneena olevasta mummolastani :) 

Herätys!

Kolme kokonaista kuukautta ja vähä vielä päälle on mennyt blogihiljaisuutta. Ensimmäinen kuukausi meni muuttoon valmistautuessa, toinen muuton jälkeiseen hääräilyyn. Kolmas menikin työuupumukseen ja eroahdistukseen. 

Kun hiljaisuus venyy, niin kasvaa kynnys myös rikkoa se. No nyt päätin tehdä sen. Ihanan ja onnistuneen viikonlopun päätteeksi. Nyt on uusi koti omaa silmää miellyttävä ja työt alkaa olla myös balanssissa. Ja jopa eroahdistus oli tämän viikonlopun poissa.

Kolmeen kuukauteen en ole blogin aiheseen, eli käsitöihin, koskenutkaan. Tai no pari kertaa kaivanu ompelukoneen esille. Ommellut pari suoraa. Ja jättänyt sitten kesken.

Mutta parvekepuutarha. Me saatiin uuden kodin myötä sellainen. Jota oon rakastanut sen kaiken ainoan ajan, mitä oon jaksanu mitään nyt rakastaa. (Laitetaan nyt ees joku kuva, kun kerta postaus on päätetty tehä. Kuva on jo toukokuulta. Eli onneksi on edistytty tässäkin projektissa)

Keskeneräisiä käsitöitä en ees ala esittelee. Haluun pitää blogijulkaisut edes pienenä motivaattorina :) 

Halusin tulla vaan siis kertomaan, että olen herännyt ❤ 

P.s. Sain nukkekoti-kärpäsen pureman. Tilauksessa on kolmekerroksinen talo, josta mietin oman blogin aloitusta [kun näitä muitakin tulee päiviteltyä ;) ]... Mut siitä sitten joskus lisää, kun on ajankohtaisempaa :) 

DIY leimasin

Tein itselleni jo pitkään haluamani ranskanbulldoggi-leimasimen.

Tarvitset vain mallin, pyyhekumin ja leikkuuvälineen (itse käytin askarteluveistä).

Tulostin haluamani mallin netistä. Hyvin löytyy valikoimaa googlettamalla kuvahausta, kun lisää silhouette-sanan mukaan.

Ja sitten vaan mallin mukaan kaivertamaan pyyhekumiin.

Tämä idea on muhinut koko kuukauden ajan mielessä, kun Silmukan saalistus ja Pipon ytimessä -blogien  järjestämässä Silmukan ytimessä -haasteessa oli tässä kuussa aiheena Lempieläin. Oma lempieläimeni on ollut koko maaliskuun kotoa pois, kakkoskodissaan. Se on kumma, miten noinkin pieni olento voi aiheuttaa näin suurta ikävää poissaolollaan....

Tein todellisuudessa erään toisen työn haastetta ajatellen edellisenä viikonloppuna, mutta se ei oikeen menny niin kuin oisin halunnu :D Mutta katotaan, josko siitä sais jossain vaiheessa esittelykelpoisen :D

DIY Taimille nimikyltti

Fb:n Käsityöblogit-ryhmän teemana on helmikuussa DIY eli suomeksi siis Tee-se-itse. Minun vuoroni oli tänään 24.2 jakaa joku DIY-ohje ja mietinkin pitkään minkä ohjeen laittaisin. Sitten iski tauti päälle ja viikonloppu meni sairastellessa eikä väkerrellessä. 

Mitään materiaalihankintoja en kerenny tehdä, joten niinpä lähdettiin liikkeelle Mitä-kaapista-löytyy -periaatteella sekä tarpeesta.

Siispä Merkki-/nimi-/tietolappu taimille.

 

Keväällä aina innostun taimien kasvatteluun ja ne siemenethän näyttää multaan upottamisen jälkeen kaikki samalta. Halusin jonkun kivemman tavan merkitä, kuin vain tussilla purkin kylkeen. 

Tein näistä tällaisi monikäyttöisempiä eli liitutaulutarran avulla tekstiä voi vaihtaa tarvittaessa. Ja kiinnityksen lyhyeen keppiin tein vain teipillä, koska pitkään nämä ei tuossa pikkupurkissa asustele. 

Siispä näin:

Tarvitset:

-pahvia tai vastaavaa (itse käytin tyhjiä maitopurkkeja)

-liimaa

-pitsinauhaa

-liitutaulutarraa

1. Leikkaa pahvista esim. lasin avulla ympyröitä kaksinkertainen määrä lopulliseen nähden.

2. Liimaa liitutaulutarraa ympyröihin (vain puolet) ja leikkaa ylimääräiset pois

3. Laita liimaa liitutaulutarrattomaan palaseen ja liimaa reunaan pitsinauha. 

HUOM! Leikkaa nauhaan pieniä lovia, jotta saat sen paremmin taipumaan reunan muotoon. Sivele lisää liimaa myös pitsinauhan päälle.

4. Liimaa toinen ympyrä (jossa liitutaulutarra päällä) ympyrän päälle ja anna kuivaa.

5. Laita tarralla sopivan mittainen puutikku tai vastaava teipillä kiinni takapuolelle. Maitopurkista teipin saa helposti vaihdettua, kun tarvii vaihtaa isompaan tikkuun.

Ja nätit nimikyltit on valmiita :) 

Nämä siemenet odottavat jo valmiina maaliskuun istutusta :) 

Istuttamisen iloa :)